tiistai 4. marraskuuta 2008

high five

Olimme kisaamassa Lemmikkimessuilla Vantaalla viime viikonloppuna. Ninan ohjauksessa Silille tuliaisena pari vitosta.

Ekalla radalla oli pari hypyn jälkeen neljä putkenpäätä tarjolla ja Nina vähän varovaisesti ohjasi oikeaan suuntaan ja Sili ehti lukita väärän pään. Pienen putkikoukeron kautta loppurata pikkunätillä suorituksella läpi.

Toisella radalla kepeillemeno putkesta 90-asteen suunnasta "ei-avokulmasta" hienosti keppien sisäänmenoon, mutta Nina vähän ajautui liian lähelle keppejä takaaleikkauksessa ja Sili pyörähti ympäri. Tiedettin, että tohon se voi kosahtaa, mutta haluttiin kokeilla. Loppurata meni hienosti.

Tänään reeneissä oli perusreeniä helpohkoilla radoilla ja hienosti meni. Otimme täsmäharjoittelua keinulla. Sili ei keinulla oikein vielä tiedä mitä pitäisi oikeasti tehdä.

Liitteenä kuva Silistä kesältä 2007.

maanantai 27. lokakuuta 2008

Silille tulos 3-luokan kisasta, hiphei

Sili kisasi sunnuntaina Tampereella pari kisaa.

1. starttia varten oli suunniteltu hienot kuviot, mutta Sili otti varaslähdön (ja hylyn väärältä radalta) kun Nina käänsi selkänsä. Nina kunnon kansalaisena keräsi kimpsut ja kampsut radalta ja poistui paikalta. Hienoa itsehillintää, mihin en olisi itse pystynyt. Olisin jatkanut tyhmänä rataa.

2. startti oli hitusen parempi, mutta Sili aavisteli siinäkin. Siihen temppuun emme ole tyytyväisiä. Loppurata meni vauhdikkaissa merkeissä. Vähän liiankin vauhdikkaissa. Muutama mutka meni pitkäksi Silin painaessa minkä kerkisi. Erittäin ylpeä olen Silin kepeistä. Pohdimme järkevää ohjaustapaa kepeille, mutta eihän Nina ehtinyt mitään suunniteltua ohjausta tekemään vaan hän vain huitaisi oikeaan suuntaan. Sili painoi kepeille täysillä oikeaan väliin ja osasi rytmittää vauhtinsa toiseen keppiväliin. Silillä on usein vauhdikkaissa kepeillemenossa jäänyt toinen keppiväli tekemättä. Nyt oli homma hanskassa. Radan luistaessa muuten hyvin, Nina ajautui loppuradalla hypyn välistävedon aikana huonoihin asemiin ja Silillä oli vaikeuksia hypätä hyppyä ahtaasta paikasta. Rima tippui niukalla osumalla ja siitä tuli radan ainoa vitonen.

Hienoa Nina! Kun saadaan startti vielä kuntoon, niin säästyy monelta murheelta. Minun kanssani Sili ei ole vielä kertaakaan varastanut (kröhöm. kop kop). Nina osaa ohjata paljon rauhallisemmmin kuin minä. Pitää ottaa oppia.

Nyt on kolmosissa tulos plakkarissa ja töitä edessä. Kyllä se tästä lähtee. Ensi viikonloppuna on vuoden viimeisiä kisoja, kun parivaljakko starttaa Lemmikkimessuilla. Pidetään peukut pystyssä.

Sattuipa tänään koulutusryhmässämme tapaus, jota en muista tapahtuneen minulle. Olin tänään koulutusvuorossa ja sain yhden terrierin jalkaani kiinni. Olin putken edessä seisomassa tiukassa kääntöpaikassa ja koiran mielestä ilmeisesti hänen tiellään ja sieltähän tuli hammasta. Onneksi hampaat tulivat polven kohdalle ja sen verran sain koukistettua jalkaa, ettei hampaat saaneet otetta housusta/jalasta. Käännyin koiraa kohti (uhkaavasti?) ja samalla koira otti käteen/hihaan kiinni. Sitten mulla paloi käämit totaalisesti. Olisin pyöräytellyt koiraa (ja luultavasti hävinnyt) ellei omistaja olisi tullut väliin. Reeni loppui heiltä siihen. En tiedä mitä tuossa tilanteessa edes pitäisi tehdä. Primitiivireaktioni tuskin olisi ollut se oikea, tai en tiedä. Harmittaa itseni ja koulutettavan koirakon puolesta. Ekan kerran tänä vuonna ajattelen, että taidan lopetella puuhastelun seuran koulutushommissa ja jatkaa muissa merkeissä.

tiistai 21. lokakuuta 2008

syksy

Niin se aika vaan kuluu. Edellisestä viestistä on jo tovi ja tässä lyhyesti jotain mainittavia juttuja.

Silin ura kolmosissa on alkanut hylätyillä suorituksilla. Ninalla takana pari starttia ja minulla yksi KV-kisa. Suorituksista puuttuu kuskilta rutiini ja koiralta kokemus. Suoritukset ovat karahtaneet "helppoihin" virheisiin. Emme ole ottaneet kauheita paineita kisasuorituksista vaan keskitymme harjoituksissa perusjuttuihin ja muutama osa-alue vaatii vähän enemmän hommia. Katsotaan mihin suuntaan asiat lähtevät menemään.

Sili kävi viikonloppuna silmäpeilauksessa. Puhtaat silmät ja yksi kokemus lisää Silille. Painoksi puntari näytti 17,6 kg.

Olemme ilmoittaneet Silin kisaamaan parille seuraavalle viikonlopulle. Saas nährä miten menee. Ohjausvuoro on siirtynyt Ninalle toistaiseksi. Minä keskityn kennelpojan hommiin.

Nelli viettää lokoisia eläkepäiviä. Pitää keksiä kaverille jotain muuta puuhaa agilityn tilalle, kun aina välillä se näyttää "hyppivän seinille". Virtaa ainakin löytyy.

Ransu on jo tottunut eläkepäiviinsä ja pari viikkoa sitten kävi ilmi, ettei se kuule enää ovikelloakaan (mikä on arkielämän kannalta positiivinen asia).

Juuh… eipä tässä mitään. Mennään näillä eväillä eteenpäin.

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

tulihan se sieltä, Sili -> 3-lk

Sili kolmosiin !!!

Siinä sitä uutista ihan tarpeeksi.

Viikonloppuna tähdättiin yhteen agilitynollaan ja täydellisessä maailmassa Ninan piti ottaa nolla lauantaina, että olisin päässyt sunnuntaina kolmosiin kisaamaan :) - heh heh. No, ei se ihan noin yksinkertaista ollut, mutta tänään sunnuntaina homma sitten natsasi agilityradalla. Päivän ensimmäinen rata oli hypäri (D-kisa) ja sen kiskaisin vauhdilla, mutta ilman osoitetta.

Päivän toinen agilityrata, loogisesti C-kisa, vaati minulta oikein keskittymistä ja tsemppausta = otahan nyt poika tarkasti. Ihan hyvät koukerot oli tuomariharjoittelija saanut Nybergin kanssa väännettyä. Sili reagoi kontakteilla hienosti ja pystyin keskittymään olennaiseen eli etenemiseen. Keinulla pitää vielä vähän tehdä hommia, että saamme siinä menevät sekunnit parempaan käyttöön. Kiva rata ja ensi viikonloppuna Nina starttailee TAKUTtien kisoissa.

Hauskana yksityiskohtana, Nina kuuli takavasemmalta kahden ratahenkilön (putken luota) kommentin: "Tuolta se bortsu tulee, joka menee 300 miljoonaa...".

lauantai 6. syyskuuta 2008

Silille toinen nolla kakkosissa

Tiedoksi: Sili saavutti tänään toisen nollan (ja samalla nollavoiton) Ninan tarkassa ohjauksessa Hämeenlinnassa. Vauhtikin oli huimaa... Sili paineli 7 sekuntia nopeammin kuin toiseksi tullut sisarpuoli Friidu. Friidulle tuli muuten Serti, onneksi olkoon!! Me tullaan ehkä perässä kohtapuoliin.

Ekalta radalta allekirjoittanut vetäisi hienon radan parilla hylyllä maustettuna. Voin sanoa, ettei vauhtia puuttunut... Agilitysta tuli taas hauskaa. Kontaktireenit ovat oikealla polulla. Ei yhtään kontaktivirhettä näistä kisoista ja kohta kuskitkin osaa ottaa kontaktit samalla tavalla kuin reeneissäkin.

lauantai 30. elokuuta 2008

Sili näytteli Valkeakoskella EH:n

Viime sunnuntaina Sili näytteli itseään Valkeakoskella. Tavoite (joka siis oli vähintään laatuarvostelu "hyvä) saavutettiin, ja Sili pokkasi avoimesta luokasta EH:n. Kilpailuluokassa ei enää sijoituttu :-)

Tässä arvostelu (tuomarina Birgitte Schjöth, Tanska): "Feminin, av bra storlek, bra huvud, uttrycket störs ngt av de ljusa ögon och mycket brett ställda öron som inte är korrekt. Bra bett, bra hals o topline, acceptable vinkling. En aning klen benstomme, rör sig fritt men litet kort stegigt. Bra päls, och färg"

Ai miten niin korvat ovat etäällä ja väärässä asennossa? (ks. kuva) Nina teki "strategisen valinnan", eikä halunnut kovasti innostaa Siliä ennen kehään menoa (ettei häntä nousisi karjalankarhukoira-asentoon :-). Tästä johtuen korvat eivät innostuneet nousemaan, ja muutenkin Silin olemus oli hieman "lahnamainen" (johtui varmaankin uudesta tilanteesta, Siliähän ei ole kertaakaan käytetty edes mätsärissä). No joo, haitanneeko tuo, nyt voi rauhassa keskittyä (muissa lajeissa kuin näyttelyssä) valioitumisen tavoitteluun!

keskiviikko 20. elokuuta 2008

rytmitystä

Eilen oli aikataulun mukainen agilityharkka. Kopioin "hipardin reenin"(kiitos Sanna) ja lisäilimme omiamme. Reenailin Silin kanssa tiukkoja hyppykulmia ja muutenkin pienempää syherrystä. Olin aina myöhässä ja Silin vauhti vain kasvoi ja kasvoi ja kasvoi... olin ihan purjeessa ja hiessä. On tää kovaa hommaa. Okei - tajusin, ettei holtiton jarrutus täydestä vauhdista ja kutsuminen samaan aikaan kannata, jos haluaa rimojen pysyvän ylhäällä :).

Ensi viikonloppuna saamme asiaan (rytmitykseen) ehkä ulkopuolista apua. Eri asia on, opinko minä mitään. Tai sitten pistän Ninan ohjaamaan ja katson rauhassa ennenkuin alan opettelemaan. Agility is Fun!

maanantai 18. elokuuta 2008

on se vaan hienoa! (lyhyesti)

Lauantain ykkösradalla ykkösluokassa kakkoseksi ja ykköset vaihtui
kakkoseksi. Lauantain kakkosstartissa kakkosluokan ykköseksi ja
kirjaan kakkosluokan ensimmäinen nolla. Hieno fiilis. Agilityrata (1)
meni varmistellessa ja kontaktit otettiin TODELLA varmasti. Hypäri (2)
oli hieno. Aijai että nautin. Yksi mutka meni pitkäksi (omasta
mielestäni). Tuomarikin kehui vielä jälkeenpäin sivummalla hienosta
radasta. Otin kaiken kehun vastaan :)

Lauantain Nellin radat olivat normitasoa. Harjoittelijatuomari näki
ekalla agiradalla puomin ylösmenokontaktivirheen. Voisin lyödä
asunnostamme vetoa, että kontakti tuli (onko kellään videoo?). No joo,
ei sillä ole mitään merkitystä. Tiedän, että teimme hyvän radan.
Päivän toinen eli hypäri oli luokaton esitys - minulta. Unohdin radan
loppuvaiheessa ja oikaisin hieman. Nelli oli menossa vielä oikein,
mutta onneksi karjaisin tarpeeksi, että sain menemään oman mieleni
mukaan. Sääli, hieno rata oli taas. Kelikin oli mitä mahtavin... tuli
mieleen Varkaus 2008. Tuloskin oli sama :)

Silin sunnuntain radat olivat hyviä, ihan oikeesti. Radat menivät
hyvin, mutta pientä epäpuhtautta oli radan suorituksissa (rima ja
väärä putken pää + hauska radan ulkopuolella olevan esteen suoritus).
Analysoimme lauantaina ohjaamiani ja sunnuntaina Ninan ohjaamia
ratoja. Sili seuraa minua vähintään pienellä vilkaisulla mihin ollaan
menossa. Ninan ohjauksessa näin ei käy, vaan Sili päättää edellisellä
esteellä mihin mennään seuraavaksi. On se vaan melkoinen kaveri.
Molemmissa on puolensa ja mun täytyy kokeilla, saisinko aiemmin
käskyttämällä Silin käyttäytymään itsenäisemmin vai onko sillä edes
merkitystä?

Seuraaviin kisoihin on parin viikon tauko (Orivesi). Ensi
viikonloppuna Huotarien oppiin ja maailma pelastuu.

Pistelen lauantain kisoista videomatskua lähipäivinä niin voitte siitä
sitten tehdä omat johtopäätöksenne.

Ai niin... ei yhtään kontaktivirhettä - thank you Susan Garret. Pientä
hiomista on, mutta nyt alkaa luotto kasvamaan tuolla alueella.

keskiviikko 13. elokuuta 2008

harjoitusta

Tiistaina harjoittelimme Silin kontaktiesteiden alastuloja. Kokeilimme
ensin miten koira toimii "kisavireessä", eli kunnon leikitys ja
radalta puomille ilman "pleksiä". Kuorrutuksena pistimme nännikumin
kolmen metrin päähän kontaktin eteen. Kuka arvaa miten kävi? Voin
kertoa, että Sili ei pysähtynyt kontaktille :) .

Seuraava toisto olikin jo parempi. Poistimme lelun ja homma meni OK.
Lisäsimme harjoitteluun myös A-esteen, joka on jäänyt vähemmälle
huomiolle. Suoritusten aikana häiriöitä oli kontaktin alastulolla
tavallista enemmän (Minni/Tinka/Spot) ja Silin piti oikein pinnistää
meihin kontaktia. Lopulta homma meni hyvin ja saimme loistavia
toistoja aikaiseksi. Kontakteilla pitää olla tarkkana, ettei kuski
mene häiritsemään suoritusta. Seuraavissa kisoissa pitää kontakti
ottaa kuten mikä tahansa muu este ja antaa Silin tehdä se itse.

Rataharjoittelu meni hienosti. Jopa vähälle huomiolle jäänyt
välistäveto ja takaakierto sujuivat hienosti. Hyppyvälien muutoksissa
Sili kokosi itsensä hienosti. Rimojakaan ei tippunut. Hyvä reeni ja
tänään jatketaan parilla kontaktitoistolla.

tiistai 12. elokuuta 2008

Nelli 8 v. ja nuoren koiran vuoristorataa

1) Nelli täytti eilen (11.8.) kahdeksan vuotta. Onneksi olkoon
karvaturrillemme. Ed. viikonloppuna Nelli näytti, että intoa agilityyn
on rutkasti jäljellä. Tosiasiahan on se, että vauhti alkaa hiipumaan.
Radalle Nelli näyttää tekevän kauheasti hommia ja ääntelee mennessään,
mutta vauhtia ei oiken meinaa löytyä. Tunne on samanlainen kuin
ohjaajallakin. Itse kisassa kuskilla tuntuu olevan rutkasti vauhtia,
mutta videolta katsellessa totuus tulee vääjäämättä ilmi. Lönköttelyä
se on. Nellin kanssa jatkamme kuitenkin harjoittelua. Seuraamme Nellin
fyysistä kuntoa ja otamme harjoituksissa vähän kevyemmin viimeistellen
kuvioita.

2) Silin kisaura jatkuu vankasti 1-lk:ssa. Viikonlopun kisat menivät
odotuksiin nähden surkeasti, mutta näin jälkikäteen katsottuna
kohtuullisesti. Ongelma kulminoitui Ninan suorituksissa
keppeihin/kontaktiesteisiin ja mun suorituksissa
ohjausvirheisiin/kontaktiesteisiin. Silille on opetettu kontakteja
heinäkuun ajan ja ei nytkään tullut kuin yksi virhe puomin kontaktilla
ja sekin mun sähellyksen vuoksi. Kisatilanteessa me molemmat ohjaajat
toistamme samoja virheitä. Suurin este loistaviin kontakteihin on se,
että emme luota Siliin. Harjoituksissa (viimeksi eilen)
kontaktivirheitä tulee tasan nolla, koska annamme Silin tehdä
kontaktin itse. Kisoissa Nina osaa ohjata kontaktit paremmin, mutta
minä hätäilen enkä muista mitä pitäisi tehdä. Aaargh... himmailen,
kääntyilen, teen käsilläni mitä sattuu. Varsinkin sunnuntain toinen
startti oli minulta luokaton esitys. Viidenneksi viimeisellä esteellä
(puomi) pysäytin Silin kontaktin lähelle ja vapautin kun oli olevinaan
niin pirun kiire maaliin. Samalla ohjasin seuraavan esteen ohi:
seurauksena kontaktivirhe ja kielto. A-esteellä (mitä harjoiteltu
vähemmän) huudan liian aikaisin käskyn ja Sili kääntyi molemmilla
radoilla minua kohti esteen päällä (huvittavan näköistä). Hohhoijaa...
näillä taidoilla ei ansaita luokkanousua.
Kepeistä sen verran, että Ninalla hyppyradan nolla meni viimeisen
kepin jäädessä väliin. Meille ei videolta selvinnyt, miksi homma
kaatui. Samantapainen tilanne sattui myös edellisissä kisoissa.
Tarkkailemme ja harjoittelemme tilannetta. Ehkä kokematon koira ja
mun/Ninan erilainen keppikäyttäytyminen on vielä Silillä hakusessa.
Mene ja tiedä. Minun kanssani keppivirheitä ei vielä ole tullut (kop
kop).

Huoh... tulipas paasattua.

3) Ransu "nautiskelee" eläkepäivistään. Ransu on oppinut muutaman
viittomakielisen eleen ja yhteistyö on osittaisen kuurouden osalta
helpottunut. Tällä hetkellä Ransu kuulee todistetusti vihellyksen ja
taputuksen.

sunnuntai 3. elokuuta 2008

toinen nolla

Lauantaina räjähti ja saimme Silille aikaiseksi nollan ykkösluokan
agilityradalta. Päivän eka rata Ninan ohjauksessa meni hienosti.
Pientä kurittomuutta oli varaslähdön vuoksi ja hylky tuli keppien
viimeisen välin jäädessä tekemättä. Putki ilmeisesti houkutteli
liikaa. Jännitimme kontaktien kohtaloa, mutta Nina ja Sili klaarasivat
ne hienosti. Toinen rata oli mun ja Silin debyytti
kisakentillä (salasana = sili)
. Eilen tein ohjaajan itseluottamisharjoituksen
navetalla 8 esteellä, joista suoritimme kunnialla 7. Se oli pisin
yhtenäinen ratasuoritukseni Silin kanssa. Muunmuassa sen vuoksi
perhosia oli tavanomaista enemmän vatsassani. Lopulta sain kun sainkin
Silin maaliin virheettä. Muutama (toistakymmentä) kankikohta oli,
mutta ehkä se siitä sitten menee jatkossa sutjakammin. Päivän kolmas
rata (hyppyrata) oli hyvä, mutta Sili lähti käsistäni esteillä 4-6 ja
hylkyhän siitä tuli. Loppurata meni hyvin virheettä.

Tänään ei tullut yhtään kontaktivirhettä!

Perjantain suoritettuihin kontaktivahvistusreeneihin verrattuna
kisatilanteen kontaktit eivät olleet täysin samanlaisia, mutta
kehityksen suunta oli meille helpotus. Jokaisella kontaktilla Sili
reagoi halutulla tavalla, mutta ei sille vielä ole selvää, mitä
kontaktilla pitäisi täydellisessä maailmassa tehdä. Sili pysyi
hienosti mukana kontakteilla ja jatkamme samalla tyylillä
harjoittelua. Kiitos Susan Garrett! Näytit meille oikean suunnan.

Sunnuntaina vuorossa piirinmestaruudet ja meiltä on edustettuna Nelli
ja Nina. Meikäläinen kuvaa ja hoitaa taustahommia. Huomiseen.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2008

lämmintä piisaa

Olemme palailemassa kotiin pieneltä maakuntareissultamme. Olemme "yleistäneet" Silille kontaktin alapintaa ja saas nährä miten homma sujuu Walat:n kisoissa. Kisojen lähestyminen on mennyt mulla uniin ja unikidoissa ei menestys ole päätä huimannut.

Sili tykkää maata auringossa. Oli paahde millainen tahansa, niin aurinkoinen paikka pitää jostain löytää (kuva). Aikansa lämmittelyn jälkeen varjopaikkakin kelpaa.

Punnitsimme loppuviikosta koiramme pitkästä aikaa ja tässä tulokset: Ransu 19,5 kg, Nelli 17,9 kg ja Sili 17,5 kg. Hmm... Silin paino on aikamoinen. Kuitenkin kylkiluut tuntuu hyvin. Kaippa se vaan on iso ja lihaksikas. Karvaakin se näköjään kasvattaa elokuun näyttelyä varten.

lauantai 26. heinäkuuta 2008

lomailua

Heinäkuu vierähtänyt mukavasti lomaillen. En sen koommin kokoa kuukauden tapahtumia. Huomenna menemme tarkistamaan maajoukkuekarsintojen tulossatoa.

Silin kontaktireenit ovat menneet hienosti. En tiedä, ehtiikö asia menemään perille ennen viikonlopun kisoja, mutta toivotaan parasta. Ohjaan Siliä ensimmäistä kertaa kisoissa ja se luonee oman jännitysmomenttinsa.

Saimme perintöperämoottorin asennettua soutuveneeseemme. Tyypitimme sitä Pyhäjärven aalloilla. Siitä kuva ohessa.

keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

kohtalaista menoa

Eilen oli Tamsk:n iltakisat Pirkkahallin takana ja näihin tietenkin
Sili osallistui. Seuran perinteitä kunnioittaen kisat alkoivat 20
minuuttia myöhässä, kun esteet tulivat jälkitoimituksena. No ei
juututa siihen vaan mennään itse asiaan.

Sili suoritti pari starttia, johdonmukaisesti pari hylkyä. Ekalla
radalla hylky otettiin tarkoituksella kontaktin roiskauksen vuoksi.
Kontaktin uudelleenotto auttoi jälkimmäisen radan suoritusta silmällä
pitäen. Kontaktit olivat ihan kohtuulliset, mutta eivät sellaiset,
että niistä voisi olla millään tavalla ylpeä. Hylky tuli väärästä
radasta, tai tarkemmin Sili meni pituuden ohi ja korjatessa hyppäsi
pituuden päinvastaisesta suunnasta.

Eilen pohdimme "kontaktiongelman" ratkaisukeinoja ja päädyimme yhteen
nimeen, "Susan Garrett". Kirjahyllyssä tuokin ratkaisu on lojunut
tovin. Kaippa se on nöyrryttävä, otettava lusikka kauniiseen käteen ja
alkaa oikeasti tekemään töitä koiran kanssa. No ei nyt vaivuta
synkkyyteen. Eilisessä kisassa oli niitä valoisia hetkiäkin. Startti
on loistava. Siellä se Sili kuuliaisesti odotteli lähtöviivalla eikä
tehnyt elettäkään varastaakseen. Vauhdikas keppilähestyminen onnistui
hienosti. Vähän joutui Sili korjaamaan neljännessä välissä kun vauhtia
oli taitoihin nähden liikaa, mutta hienosti se meni. Muistelen uran
alkuaikojen "keppiongelmaa" ja se muistuttaa aika paljon nykyistä
kontaktiongelmaa. Sili ei ole joutunut miettimään kontakteja
tekiessään mitään. Muistelen kaiholla sitä, kun Sili joutui miettimään
kepeillä, että mitä tässä oikein pitäisi tehdä. Hauskin muisto oli se,
että Sili juoksi keppien vierellä ja heilutteli peräpäätään keppien
tahdissa edetessään - näinhän tämä pitää tehdä :) . Tuosta vaiheesta
ei mennyt kauaakaan, kun lamppu syttyi ja keppien suoritus meni
jakeluun.

Agirotu tulee ja näillä opeilla mennään noihin kisoihin. Tämän jälkeen
pidetään taukoa elokuulle ja katsotaan sitten mitä meillä on käsissä.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Ransukin välillä kuviin

Meidän vanhuksestakin löytyi mukava kuva arkistoista. Ja aika vähän
Ransu on saanut blogiaikaa tällä sivulla. Nautitaan kesästä ja
toivotaan elohopean nousua yli 20 asteen.

Paluu sorvin ääreen

Eilen aloitimme kolmen viikon (juoksu)tauon jälkeen agiharjoittelun
Silin kanssa. Kontaktit meni halutulla tavalla. Vinojen hyppykulmien
hahmottaminen tuotti vaikeuksia. Myös 90-asteen keppikulma vaatii
harjoituskuurin. Simppeli hyppyreeni, ns. höntsäily, on seuraavaksi
ohjelmassa. Koiran perusratasuoritukseen tarvitaan itseluottamusta ja
kuskille "selkärankaan" perussettien hallitseminen.

Eilen otin pätkän Silin kanssa ja totean taas, että agility on eri
laji BC:lla NN:aan verrattuna. Toisaalta helpompaa, mutta ajoitus 10x
tärkeämpää.

Nelli se jaksaa innostua vieläkin agiltystä. En ihan täysillä itse
vedellyt, mutta veti Nelli kuitenkin ihan hyvin.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2008

Kuva Silistä

Testaan uutta blogipäivitysmuotoa ja samalla jaan kuvan arkistojen uumenista. Koekaniinina toimii Sili.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

agility pagility

Kisat meni ja tuloksena märät vaatteet ja harmittava hylky. Hyppyrata meni ihan normitahtiin Nellin kanssa. Pahimmat paikat hoidettiin rutiinilla, mutta kolmanneksi viimeisellä esteellä otin putken huolimattomasti ja Nelli sujahti väärään päähän.

Finaaliradalle oltaisiin päästy ajan puolesta ja alkuperäinen tavoite olisi ollut tavoiteltavissa, mutta näin tällä kertaa. Nelsonin kanssa kierretään piirikunnallisia kisoja loppukesän ajan ja tarkistetaan syssymmällä koiran kunto ja ohjaajan motivaatio.

Tässä välissä voisi vaikka pistää itsensä parempaan kuntoon (peruskunto ja notkeus) ja opetella tämä laji uudestaan Silin kautta.

lauantai 14. kesäkuuta 2008

Kohti Varkautta

Starttasimme nyt kohti Varkautta ja agilityn SM-kisoja. Pyrkimyksenä nukkua autossa perille päästyämme. Väsäsimme autoomme nukkumapaikat ja katsotaan kuinka paikat on jäykkänä aamulla. Alkuperäisideana oli lähteä vasta aamulla 4-5 välillä, mutta kokeillaan nyt näin. Eipä ole Voyagerissa tullut koskaan nukuttua. Kohta on.

Kisajännitystä on ilmassa. Nelli on ollut vähän reppana ukkosten yms. vuoksi ja saas nährä miten huomiset kisat menee.

Meni miten meni, mutta näillä näkymin nämä ovat Nellin viimeiset SM-kisat ja katsotaan tämän kesän jälkeen miten aktiivisesti Nellin kanssa kisataan jatkossa.

Näillä eväillä eteenpäin. Huomenna jatketaan.

lauantai 3. toukokuuta 2008

00

Hiphei... kertomisen arvoista asiaa taas pitkästä aikaa. Saimme tuplanollan raavittua Janakkalan kisoista tänään. Omasta mielestäni hieman kankinollan tuntua oli molemmissa radoissa, mutta tuloksena kuitenkin sijat 4 ja 6. Muiden alakanttiin suoriutumista vaadittiin, sillä voitimme kisoissa olleen Friskies-Cupinkin. Lämmin sää ja haastavat radat ilmeisesti vaati veronsa.

Silillä oli yksi startti ja se meni hienosti. Tulos oli tietenkin hylky, mutta se tuli vain väärän radan vuoksi. Tuli sinne pari ratavirhettäkin matkaan, mutta mitä me niistä. Sili esitti parastaan sitten tammikuun nollatuloksen. Vauhtia oli mukavasti ja pitkä kisapäivä ei vienyt mehuja Silin menosta.

Kaippa tässä sitten joutuu SM-kisoihin ilmoittatumaan ja matkustamaan Varkauden suuntaan kesäkuussa.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Kevättä odotellessa


Tällä kertaa antina kuva.

Mukavaa pääsiäistä!

maanantai 17. maaliskuuta 2008

Ransupansu

Ransustakin välillä juttua. Me jo luultiin, että Ransu alkaa olemaan ehtoopuolen kulkija, mutta sehän olikin vain kipeä. Anaalirauhaset olivat tulehtuneet ja lekurin reseptin mukaiset pilleriläjät kiidättivät Ransun uuteen nousuun. Kuurohan toi veikko vielä on, mikä sinänsä ei ole huono juttu. Vapaana sitä ei kauheasti viitsi kuljettaa, kun joutuu visuaalisesti sitä ohjaamaan. Ransuhan ei ole lenkillä mikään jaloissapyörijä ja etäkäskytys on helpompaa äänellä kuin viittomalla.

Syytän Ransun sairastumisesta sitä yhtä säkkiä ruokaa, mikä oli ihmisaistein arvioituna samaa nappulaa kuin edellisetkin, mutta esim. Sili söi sitä hieman epäillen ja samalla tuli Nellille ja Ransulle oireita. Pidetään sitä epäonnekkaana sattumana.

tiistai 11. maaliskuuta 2008

Sili on maailman paras koira!

Onhan se Sili hauska veikko. Eilen reeneissä otimme kontaktikuurin ja jatkamme samaan tahtiin etiäpäin. Mitään probleemaa kontaktin ottamisen suhteen ei ollut. Vähän liian vauhdikkaasti kontakti ehkä menee, eikä namin ottaminen kontaktin jälkeen ole ihan sulavaa. Juoksu on hieman töksähtävää. Jatketaan harjoituksia.

Nelli on myös hauska. Nelli osoitti harkoissa järisyttävää motivaatiota ja oli ihan tulessa - ainakin päästeli mennessään tollerimaisia äännähdyksiä.

Ransu se vasta hauska onkin. Harjoitusten väliajalla Ransu pääsi vähän maistelemaan agilityesteiden hurmaa (puomia ja putkea). Voi sitä ilmeen kirkastumisen riemua. Hieman haikeana sitä katselin.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2008

hohhoijaa

Sunnuntai oli taas toivoa täynnä. Tiedossa oli Silille pari 1-luokan starttia Turussa. Lyhyesti sanottuna tulostaso oli laiha. Ongelmat kulminoituivat kontaktien jälkeiseen elämään. Tästä oli viitteitä viime kisoissa Hämeenkyrössä, mutta nyt ongelma paheni. Jokaisen kontaktiesteen jälkeen Sili hyppäsi Ninan eteen jalkoihin. Ilmeisesti palkintoa odottelemaan Ninalta? Harjoituksissa Sili jatkaa matkaansa vaikka namia ei alastulolla olisi ollenkaan. Käsistä emme ole palkinneet kontakteilla ollenkaan. Ärsyttävää. Nyt otetaan tästä kiinni tulevissa harkoissa.

Radat olivat muuten ihan kelvot. Putkiin irtoamiset ja kepit menivät hyvin. Henkisesti raskasta tämä "aloittelevan" koiran uran alkutaival. *Huokaus*.

Turun sää ja TSAU:n kentät eivät olleet ihan optimaaliset. Tiivis kivituhkakenttä ja 10 sentin loskakerros eivät ole hyvä yhdistelmä. Loskaa olisi siis parkkipaikalla ja ympäristössä. Kisapaikkana ollut halli oli tietenkin hyvä.

oliko niitä 2 vai 3?

Eilen kävi hassusti. Tulimme iltalenkkireissulta autollamme ja siinä reissusta uupuneena päästin koirat rempseästi ulos autosta. Hain kauppatavaroita ym. autosta ja tulin sisään tavaroineni. Siinä tuli iltapalaa syötyä ja saunassa käytyä kunnes havahduimme, että missähän meidän Nelli on?

Hetken etsimme Nelliä sisältä ja pulssin noustessa tuli mieleen, että olisiko Nelli mahdollisesti ulkona. Pelonsekaisin tuntein avasin ulko-oven ja siellähän se kaveri värjötteli kynnysmaton päällä. Aika nopeasti koira tuli sisään :)

Pari tuntia ehti Nelli olemaan ulkona yksin. Ilmeisesti Nelli ei ihan suorinta reittiä mennyt autosta sisälle lenkiltä tultuamme. Tietenkin käynyt joutessaan nuuskimassa taloyhtiön koirien "tekstiviestit" ja jäänyt siinä sivussa ulos. Mahtoi siinä ohikulkijoilla ollut ihmettelemistä, kun Nelli on oven takana istuskellut. On saattanut muutama koirakaverikin mennä ohi.

maanantai 3. maaliskuuta 2008

agilityvaliokello käyntiin...

Eilen se sitten tapahtui. Nelli voitti ensimmäisen 3-luokan kisansa. Hämeenkyrön keikka kannatti sittenkin. Tavoitteena tosin oli tuplanolla arvokisojen osallistumisoikeuden saamiseksi, mutta kyllä tämäkin kelpaa! Tuplanollia keräämme sitten myöhemmin keväällä.

Mia Laamasen koukerot eivät kovin monelle koirakolle maistuneet, ainakaan tulosten valossa. Olihan siellä haastavia paikkoja, mutta ne näyttää sopivan tällaiselle hieman hitaammalle koirakolle. Kisasimme pitkähkön kisapäivän viimeisten joukossa ja en seurannut muiden menoa. Rennolla fiiliksellä radalle. Nelli oli startissa hervoton ja jouduin asettamaan sen paikalleen pari kertaa. Päivän ekassa startissa sattunutta varaslähtöä halunnut toistaa. Rata meni kohtuullisen sutjakasti. Kontakteilla huutelin reilusti etukäteen ja hidastin Nelliä. Siinä vähän paloi aikaa, mutta kontrolli pysyi paremmin.

Päivän eka rata meni näin. Varaslähtö - kikkailua parilla ekalla esteellä - olin aina vähän myöhässä - hiukan lisää kikkailua parilla muullakin esteellä - niukka lentokeinu. Vitonen tuli. Kaikki kontaktit olivat vähän niin tai näin. Maneesialusta oli sisähalliin verrattuna outo. Huomaa, että harjoituksia on pelkästään sisällä matolla. Maneesin pehmeämmällä alustalla ei pääse liikkeelle niin nopeasti kuin mattoalustalla.

Huoh... palkintopallilla en ole paljoakaan aikaani viettänyt ja siellä oli hieman erikoista olla. Katsotaan, koska sitten seuraavan kerran saa moista nannaa kokea.

Sili starttasi sunnuntaina aamupäivällä ja siitä nyt ei kauheasti käteen jäänyt. Onko se uusi kisapaikka, väärä valmistautuminen vai joku muu tai kaikki yhteensä, mutta Sili ei toimi vielä ihan optimaalisesti ;) . Muutama reeni maneeseissa voisi tehdä terää. Pitkät estevälitkin muuttavat ratojen luonnetta ja sitä ei pysty kunnolla nykyisessä harkkapaikassa toteuttamaan. Eurotallivuoro toisi kokemusta lisää. Noh... kepit menivät loistavasti ja lähtö onnistui hyvin. Meni muutama estevälikin hienosti. Ensi viikonloppuna Turkuseen kisaamaan iloisin mielin.

tiistai 26. helmikuuta 2008

koordinaatio kuntoon

Kuskin koordinaatio oli koetuksella eilisissä reeneissä. Koira oppi kuskille haastavat kuviot heti, mulla oli vaikeuksia tehdä asioita oikein. Opin sen, että ehkä aloittelevillekin minulle tutut kuviot saattavat aiheuttaa samanlaisen oppimisprosessin. Pitänee muistaa harjoituttaa ohjauskuvio ilman koiraa ennenkuin ottaa siihen liikaa liikkuvia osia mukaan. Mukava oppia uusia juttuja ja huomata, että ei parane tehdä radalla liikaa - ainoastaan riittävästi. Rauhallinen pää - nopeat jalat. Siinä päivän opetus.

Edellisestä viestistä on päivä vähän kirkastunut ja motivaatio noussut. On hienoa huomata, että Sili jatkaa hyvää menoaan kokemuksen karttuessa. Toistomäärien kestäminen on parantunut ja häiriötekijöitäkin saa olla enemmän.

Nellin kanssa pääsin yhteisymmärrykseen ja katsotaan ensi viikonloppuna missä meidän kisakunto menee. Hämeenkyrö kutsuu. Kisakirjeessäkin Nelli oli merkattu bortsuksi, joten kaippa sitä on sitten lujaa mentävä.

maanantai 11. helmikuuta 2008

mahalasku ja nousu tuhkasta

En jaksa kerrata menneitä tapahtumia, joten aloitetaan tuoreista tapahtumista. Tänään oli reenit ja meikäläinen käväisi Nellin kanssa pohjalla. Siis todella pohjalla. Ajattelin jo, että tämä oli nyt sitten tässä. Eka harkkarata meni vähän sinnepäin, mutta toinen meni ihan kuralle. Jouduin pitämään jopa tauon ja Nina sai kikkailla Nellin kanssa välillä. Otin lopuksi höntsäilyä, että sain jotain tuntumaa rataan ja se meni vähän sinnepäin. Hittolainen... pitää skarpata. Radat olivat mukavia ja haastavia. Juuri sellaisia, mitä pitäisikin reenata juuri Nellin kanssa. Vauhtia välillä ja taas takaaleikkausta, vaikeampia keppikulmia, jne... Sili/Nina meni ratoja kivemman näköisesti kuin Nelli/Tero -koirakko. Ärsyttää, pienen kannustuksen jälkeen alkoi elämä voittamaan. Viimeistään fiilikset nousi, kun katselimme tallennetun "Homeloukku"-ohjelman Kakkoselta. Jollain menee vielä huonommin.

Nina ja Sili alkaa kerta kerralta paremmin oppimaan toistensa kuvioita. Onhan ne "vaikeat" harjoittelemattomat kuviot vielä hakusessa, mutta ne seikat, joita on harjoiteltu, alkaa sujumaan ihan mukavasti. Kepit menee nykyään vauhdikkaasti. Lähestymiskulmia aletaan seuraavaksi harjoittelemaan. Kova hinku olisi ottaa muutama kisastartti. Pitää katsella sopivia kisoja lähimaastosta.

maanantai 7. tammikuuta 2008

Lennokas aloitus

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Vuodenvaihteessa kävimme pari kertaa treenaamassa Siliä navetalla (keppejä pääasiassa, mitäs muuta) ja keräsimme harjoittelun hedelmät TamSK:n kisoista sunnuntaina. Sili ja Nina yllätti itsensäkin ja parivaljakko pyyhälsi uransa ensimmäiseen nollatulokseen ja luokkansa voittoon. Pari putkilähetystä meni vähän kikkaillessa, mutta muuten mukavaa menoa.

Videon kisasta voi katsoa täältä (salasana: sili).

Nellin vuodenvaihde meni yöpöydän alla. Paukkuarka kun se on, niin sitä sai vetää ulkona perässään pari päivää. Aika hyvin se kuitenkin palautui normaaliksi ja joka vuosi tuntuu homma helpottavan. Sunnuntaina oli pari starttia agilitykisoissa: ekalta radalta nolla, toinen rata meni meikäläisen möhliessä kepeille viennin. Koitin viedä Nelliä tehokkaasti ja nopeasti kepeille, mutta päädyin keppien eteen siten, että Nelli ei olisi voinut edes osua oikeaan väliin. Tuplanollaa odotellessa.

Ransulla on hyviä ja huonoja päiviä. Vähän kaveria säälittää, kun se ei pääse tekemään mitään kivaa vanhaan tapaan. Ainoa hupi taitaa olla oravien vahtiminen terassilla.