tiistai 26. joulukuuta 2006

lauantai 18. marraskuuta 2006

reeniä

Eilen oltiin navetalla reenaamassa pitkästä aikaa omalla tunnilla agilityä ja tokoa. Silille jo opitut esteet olivat pala kakkua ja uutena esteenä harjoittelimme rengasta.
Alku aina hankalaa ja tyhminä "olettajina" saimme Silin suorittamaan renkaan pari kertaa väärinkin. Noh... otimme renkaan irti ja pitelimme sitä käsin eri paikoissa ja eri korkeuksilla. Opettelimme siis Siliä hakemaan rengasta. Sen jälkeen pistimme renkaan takaisin kehikkoon ja kertaheitolla koira osasi mennä renkaan itsenäisesti. Pistimme tosin vielä vähän "tukkeita" renkaan molemmin puolin, ettei pääsyt vahinkoja sattumaan.
Pussikin tuntuu sujuvan pää matalana ja sotkeutumisvaaraa ei ainakaan vielä tuntunut olevan. Vauhtia oli sen verran, että huonosti oleva kangas voisi tehdä pahojaan. Navetan pussin kangas ei ole niitä maailman parhaimpia, varsinkaan näin kosteilla keleillä - se on aika raskas.

Tokossa sivulletulo toimii, mutta seuraaminen on vähän niin tai näin. Seuraamista on "kotiharjoittelussa" ohjelmana seuraavat päivät.

Nellin ja Ransun kanssa otimme vähän agia, etteivät ne olisi ihan läpeensä kyllästyneet kentän laidalla. Nelli suoritti Silinkin kanssa puomia yhtäaikaa, kun Nellin maassaoloharjoitus hieman lähti käsistä Silin reenatessa :( ... peruuttamatonta vahinkoa ei sattunut.

Eipä muuta tällä kertaa... palataan taas asiaan.

tiistai 14. marraskuuta 2006

heräämisiä

Kuten eilen ennustin, niin Sili toipui edellisen päivän lääkedoupista hyvin. Herääminen arkeen olisi tietenkin saanut odottaa aamuun asti, mutta Sili päätti aloittaa touhut siinä yön pikkutunneilla n. klo 04.00. Tämän jälkeen ei muu porukka saanut unta kuin pienen silmällisen.

Kuten arvata saattaa, niin lääkitykset pistivät Silin mahan vähän löysemmälle. Loput voitte arvata. Yö ja mattojen putsaus ei ole hyvä päivän aloitus kennellekään.

Muuten päivä sujui sitten normaalisti. Sili ei vallan paljon ole "kynttään" nuollut - ainakaan kun olemme olleet paikalla tarkkailemassa. Päivällä Sili oli muutaman tunnin yksin ja kaveri oli siististi poistanut jalassa suojana olleen sukan ja tassun kosteudesta päätellen nuollut paikkoja kuntoon.

Illalla oli agireenit Eurotallilla. Väsynyt olo sai hermot kireelle. Mitäs sitä sanotaan huonona päivänä reenaamisesta... mutta pakkohan sitä oli yrittää ja välillä meno oli vähän sitä itseään. Loppupeleissä tein Nellin kanssa hyviä pätkiä, mutta kokonaisuutena laadusta ei voi paljoa puhua. Ransulle todella pehmeä maneesipohja ei sovi alkuunkaan. Ransuhan on hitaampi normaalistikin, mutta tällä kertaa menoa voisi kuvailla sanalla H-I-D-A-S.

Huomenna on päivä uus.

maanantai 13. marraskuuta 2006

sili on silly

Tänään Sili pääsi lääkäriin ja eroon kannuskynnen kovista osista. Jäljelle jäi vain kynnen ydinosa. Jalka on huomisaamuun asti siteessä ja sen jälkeen tarpeen mukaan siinä pidetään suojana sukkaa. Silin päivä on mennyt lääkehouruissa nukkuen ja ympäri kämppää toikkaroiden. Pitää nauttia näistä rauhallisista hetkistä :). Huomenna päästään varmaan taas normaaliin päiväjärjestykseen.

Ransu ja Nelli nautiskelivat päivän lenkeillä, kun Sili ei ollut häsläämässä mukana. Nelli käytti tilaisuuden heti hyväkseen ja vapaana ollesaan paimensi Ransua vanhaan tyyliin.

sunnuntai 12. marraskuuta 2006

kannuskynsi

Sili teloi kannuskyntensä perjantaina, ilmeisesti koirapuistossa riehuessaan. Kynsi näyttää ihan banaanilta, josta on kuori haljennut. Huomasimme vahingon illemmalla Silin nuollessa jalkaa voimakkaasti. Sili on nuollut aiemminkin tassuaan ja emme tiedä, onko kynsi ollut rikki jo aiemmin. Mutta nyt se on ja kipee tuntuu olevan :( .
Ensiapua on annettu ja samalla lääkekaappiin uusittiin tykötarpeet vastaavia tapahtumia varten. Huomenna koitamme saada lääkärille ajan toimenpiteitä varten.
Sili on aika vaisulla päällä ja nukkuu paljon. Pihalla vauhtia piisaa. Lumentulo on innostanut Silin aikamoiseen vauhtiin ja hurjiin temppuihin. Touhutessaan se on voinut vahingoittaa kyntensä jo aiemmin.
Silin kanssa ollaan touhuttu lähinnä agilityä ja tokoa silloin tällöin.

Ransu on ollut viime päivät myös erikoisella päällä. Pientä levotonta haukkumista on ollut havaittavissa ja eilen Ransu ei edes tullut saunaan kanssamme! - rasti seinään.

Nellillä kaikki on entisellään. Tiistaina ohjasin pitkästä aikaa Nelliä reeneissä ja se tuntui ihan kivalta. Nelsonin kanssa saa ainakin juosta :)

Tänään piti käydä TamSK:n kisoja katsomassa isänpäiväkierroksen lomassa, mutta Silin tassurumba muutti suunnitelmat. Silin äiti (Stella) oli näköjään voittanut luokkansa (maxi1) ... hieno homma ja onneksi olkoon !!! :)

keskiviikko 20. syyskuuta 2006

mittauksia 19.09.

19.09.2006, 34 vk
Sili -> paino: 16,9 kg

Vertailun vuoksi:
Nelli -> paino: 17,0 kg
Ransu -> paino: 21,5 kg

Tällä(kin) kertaa pelkkiä lukuja. Ensi kerralla tulee juttuakin.

tiistai 29. elokuuta 2006

mittauksia 29.08.

29.08.2006, oliskohan se nyt 31 vk
paino: 16,1 kg
säkä: on se maxi (toivottavasti joskus maxi 3)

tarina heinäkuun lopulta

Ransun heikko hetki:
Muutama viikko sitten viikonloppuna Ransu oli aika heikossa hapessa. Lauantaina Ransu oksensi säännölliseen tapaansa ruokansa takapihalle. Arvelimme, että koira on syönyt taas ruohoa ja keppejä mahansa täyteen.

Sunnuntai meni iltaan asti normaalisti. Koirille annoimme puruluut viihdytykseksi. Ihmettelimme kun Ransulle ei kelvannut luu vaan hän meni vain lattialle nukkumaan.

Puoliltaöin Ransu pyysi pihalle ja se oksensi taas kaikki päivän ruoat. Yöllä Ransu herätteli meidän kolmen maissa levottomasti kulkien. Nousimme ylös ja huomasimme koiran oksentaneen muutamaan kertaan pelkkää limaa ja erinäisiä nesteitä ympäri kämppää. Ulos päästyään Ransu meni makailemaan ja vaihtoi paikkaa puolen minuutin välein ja vikisi (tuskissaan?). Ulkona olleesta juomakiposta juotuaan se oksensi vedet toistuvasti ulos.
Tässä vaiheessa olimme itsekin aika syvissä vesissä ja koitimme epätoivoisesti saada jotain lääkäriä puhelimella kiinni. Tampereen seudun päivystäjä oli tietenkin sairaustapauksen vuoksi poissa pelistä ja kukaan ei vastannut seudun koirista tuona viikonloppuna. Vastaaja ohjasi ottamaan yhteyttä Helsinkiin. Niinpä niin. Nina bongasi Valkeakoskelta päivystäjän (olisiko ollut Valkeakoski, Lempäälä, Vesilahti alueen) ja saimme hänet heti kiinni.

Ajoimme Valkeakoskelle joskus puoli kuuden maissa. Lääkäri oli juuri suorittanut keisarinleikkauksen ja otti Ransun tarkastelvaksi homman loppuvaiheilla. Pelkäämämme vatsalaukun kiertymä rajattiin mahdollisuuksista pois (ei oksentanut vaahtoa, kylki ei turvonnut). Ransu ei tuossa vaiheessa enää pysynyt tolpillaan, hänen nenänsä oli jo ihan harmaa. Pulssi oli shokkimainen. Ransulle annettiin nestettä suoraan suoneen, kipulääkettä ja pahoinvoinninestolääkettä. Näin saimme Ransun tilanteen stabiloitua ja aikaa hankkiutua jatkohoitoon. Ransu alkoi nukkumaan lääkärissä ja lähdimme sieltä joskus seitsemän maissa. Niskanahan alle laitettiin lähtiessä desin verran nestettä nesteytyksen turvaamiseksi.

Ransu alkoi hyvin toipumaan tapahtuneesta. Saimme ajan lääkärille vasta iltakuudeksi. Ransun jalkaan aamulla tarkoituksella jätetty kanyyli sai äkkilähdön Ransun toimesta n. klo 16.00. Mitään ihmeellistä ei tuosta seurannut. Tietenkin vähän pelästyimme.

Illalla lääkäri otti kaikenmoisia kokeita ja röntgenin sisuskaluista. Mitään vikaa ei mistään löytynyt. Elimet toimii ja veriarvot olivat kohdallaan. Ilmeisesti kehossa on ollut jokin myrkytystila tai allergiareaktio (hyönteisen pisto?). Paino oli huolestuttavasti tippunut keväästä 2,5 kiloa 18,8 kiloon.

Tuosta päivästä lähtien Ransu on saanut puolitoista-kaksikertaisia ruoka-annoksia ja pari rapsutusta enemmän päivän aikana.

keskiviikko 9. elokuuta 2006

mittauksia 08.08.

08.08.2006, 28 vk
paino: 15,2 kg

keskiviikko 2. elokuuta 2006

mittauksia 01.08.

01.08.2006, 27 vk
paino: 15,0 kg

keskiviikko 19. heinäkuuta 2006

Sili kasvaa vaan ...

Ransu kiittää onnittelijoita. 8 vee tuli täyteen ja juhlistimme merkkipäivää reissaamalla muutaman päivän ajan Turun saaristossa. Päiväohjelmaan kuului uintia ja telttailua. Ransuhan nauttii telttailusta yli kaiken ja kun vielä pääsee muutaman kerran päivässä pulahtamaan viileään mereen, niin voiko ikävuosia paremmin juhlia.

Nelli ei kauhea reissajakoira ole. Muutaman päivän reissu vei kaverista mehut aika totaalisesti ja univelkoja on maksettu muutama päivä.

Sili menee muun porukan mukana mukavasti. Vieläkin näyttää siltä, että taitaa siitä ihan täysjärkinen kaveri tulla :). Vauhtia on riittävästi ja nähtävästi emme ole mitään katastrofaalisia virheitä kasvatuksessa tehneet. Välillä tuntuu, että päästämmekö pennun liian helpolla kun noita koulutussessioita ei päivän mittään kauhean montaa ole. No joo... jatkuvaa oppimisprosessiahan tämä koiran omistaminen on.

Pistelemme kuvia ja lisää tarinaa viikon aikana.

mitttauksia
18.07.2006, 25 vk
paino: 14,9 kg

keskiviikko 5. heinäkuuta 2006

mittauksia 04.07.

04.07.2006, 23 vk
paino: 14,3 kg

keskiviikko 28. kesäkuuta 2006

mittauksia 27.06.

ja pakollinen mittauksia-osio
27.06.2006, 22 vk
paino: 14,0 kg

maanantai 26. kesäkuuta 2006

mittauksia 20.06.

20.06.2006, 21 vk
paino: 13,3 kg

kesää pukkaa

Tässäpä (taas) koottuna menneiden viikkojen tapahtumia.

Agilityn SM-kisat Lappeenrannassa:
Ransu ja mä osallistuimme SM-kisoihin. Tavoitteena oli päästä osallistumaan finaaliradalle. Kisoissa siis käytiin kaksi rataa, agility- ja hyppyrata. Teimme hyppyradalla nollan ja pääsimme tavoitteeseemme. Finaaliradalla olo oli vähän löysä. Ransu olisi toiminut ihan hyvin, mutta meikäläisen panos oli hieman huolimaton ja finaaliradalta saldona hylky. Myöhemmin vähän harmitti... jos olisimme saaneet tuloksen, niin olisimme olleet 20 joukossa ja nollalla n. 12. paikkeilla.

Myytti oli hienosti SM-kisojen 4:s. Mahtava suoritus hienoilla radoilla !

Kisaviikonlopun päätteeksi järjestettiin pentutapaaminen pentueen naaraiden (Milka, Sili, Taru) kesken. Vierailimme Tiiulla ja "ulkopuolisina statisteina" oli aikuiset koirat (Kosmo, Myytti, Nelli, Ransu) ihmettelemässä mukana. Vesileikkejä ja holtitonta sinkoilua oli taas normaaliin tapaan tarjolla.

Jälkiharjoituksia
Silin jälkiharjoitukset ovat olleet "vähän sinnepäin" viime aikoina. Tarun kanssa on jälkiä tehty ja Taru näyttää tajunneet jäljen idean hieman täsmällisemmin kuin Sili. Sili jättää muutaman namin väliin ja etenee nopeasti. Katsellaan nyt miten homma etenee.

Hampaita
Viimeisen parin päivän aikana Silin hammasrivistö on harventunut maitohampaiden osalta. Yksi kulmahammas on enää vaihtumatta ja tänäänkin löytyi luunsyönnin jäljiltä poskihammas lattialta. Kovasti tuntuu luut maistuvan ja vetoleikit eivät oikein aina maistu Silille. Ikenet saattavat olla hieman arat.

Agilityharjoituksia
Näillä näkymin emme Ransun kanssa starttaa MM/PM-karsinnoissa. "Vanhuksen" paikat (selkä) ovat hieman tukossa ja otamme hieman kevyemmin tästä eteenpäin. Reenaamme kohtuullisen normaalisti, mutta pitkät kisaviikonloput voivat toistaiseksi olla historiaa.

Aloitin Nellin kanssa harjoittelun ja jos vaikka saisimme arvokisanollat täyteen ensi vuodelle. Viime viikon harkoissa hain hieman rajoja vedättämisessä ja samalla opettelin Nellin ohjaamista. Nellihän on paljon herkempi ohjaukselle kuin yksioikoinen Ransu. Kontaktien kanssa saa Nellin kanssa tehdä "hieman" töitä, mutta katsotaan mitä saamme aikaan.

loma alkoi
Meikäläisellä alkoi kesäloma :)

keskiviikko 14. kesäkuuta 2006

mittauksia 13.06.

13.06.2006, 20 vk
paino: 13,0kg

sunnuntai 4. kesäkuuta 2006

Korvat vinossa, muttei aina niin höröllään

Hyi hyi meitä, päiväkirjan päivittäminen on siis kuulumisten osalta jäänyt muiden hommien alle yli kuukauden ajaksi, tässäpä siis parhaiten mieleen jääneet asiat tuolta ajalta:

AGILITY:

Nelli ja Ransu ovat enemmän ja vähemmän (Ransu enemmän, Nelli vähemmän) loistaneet viime aikojen kisoissa. Nellille oli tavoitteena saada SM-nollat täyteen, mutta kaksi jäi vielä uupumaan. Nyt siis tavoitteena saada ne kolme puuttuvaa karsintanollaa (tässä valossa tosin tuokin näyttää kohtalaisen epärealistiselta...). Tero ohjaili välillä ahkerastikin Nelliä, ihan hyvin tuloksinkin, mutta nyt ollaan taas palattu "vanhaan ruotuun", jotta Ransu tottuisi taas Teron ohjailuihin ennen SM-kisoja ja karsintoja. Koitetaan lähipäivinä päivitellä tuonne Harrastukset-sivulle myös noita tuloksia...

Silikin on taas silloin tällöin päässyt kokeilemaan (lähinnä putkia) agilitytreenien yhteydessä. Kävipä se kerran juoksemassa yksistään puominkin, kun olimme rakentelemassa treenirataa, ja Sili juoksenteli valtoimenaan pitkin kenttää. Hieman sydän syrjällään katselimme, että putoaako/hyppääkö se kesken pois, mutta hieman pelokkaista katseistaan huolimatta Sili uskalsi hienosti loppuun asti. Ehkäpä sitten seuraava kerta on hieman kontrolloidummissa olosuhteissa.

VESI:

Sili on selvästi innostunut vedestä, olihan se meidän koirakatraasta ensimmäinen, joka kastoi talviturkkinsakin. Toisin kuin Nelli ja Ransu (jotka tykkäävät uida lähinnä järvissä), Sili kuitenkin pitää vedestä, mitä kuraisempaa se on, ja mitä mutaisempi pohja esim. ojassa on. Kuraisissa ojissa se on saanut muutaman kerran sellaisia "sätkyjä", että oksat pois. Lisäksi sen lempipuuhaa noissa kuraojissa on pohjan kaivaminen (niin, että kura kirjaimellisesti roiskuu), yrittipä se kerran Niihamassa opettaa Tarullekin samaa (joka tosin katsoi ihmetellen vierestä, että mitähän toi tuossa puuhailee). Lisäksi Sili on innostunut kierimään kaikissa kivoissa hajuissa (myös harrastus, jota Nelli ja Ransu eivät harrasta, ne kun kierivät lähinnä vaan, jos kuono tms. kutiaa tai jos turkki on märkä). Kerran mökillä katseltiin, että Sili kieriskelee jossakin mädäntyneissä ruohoissa, kunnes katsottiin tarkemmin, ja huomattiin, että kyseessä onkin jo lähes mädäntynyt linnun raato. Tuossa(kin) suhteessa Sili on siis siskonsa Tarun kaltainen :-)

Noiden kuraojareissujen ym. ansiosta myös suihku on tullut Silille tutuksi, vaikke se kyllä suihkuttelusta tykkää himpun vertaa, vaan sen joutuu sinne aina nostamaan (tuo suihkuhan on ihan liian kliininen tila, ja vesikin on puhdasta :-).

TREENIT:

Jälkitreenejä ei olla taidettu tehdä edellisen päivityksen jälkeen kuin yksi Niihamassa, kun itse tein Tarulle jäljen ja Hanna-Mari teki Silille jäljen. Tulipahan vähän siis häiriötekijöitäkin harjoiteltua, ja pienien houkuttelujen jälkeeen jäljestys sujui (myös muutamista muurahaisista huolimatta) ihan mallikkaasti. En tiedä onko tuon jälkitreenin vai minkä ansiota, mutta tuntuu, että muutenkin Sili on ruvennut käyttämään nenäänsä paljon aiempaa enemmän.

Tokon puolella maahanmeno sujuu jo jotenkin (tosin vähän täytyy kädellä avittaa ja olla Silin edessä), istuminen melko lailla jo joka paikassa (paitsi jos on jotain tosi mielenkiintoista muuta menossa), ja aivan muutama päivä sitten Sili teki jo ilman apuja (eli ilman kädellä auttamista) hienon sivulletulon, tosin omassa "huoneessaan", ja seinän vieressä, mutta kuitenkin. Olen koittanut olla melko tarkka tuon sivulletulon kanssa, että en palkkaa muuta kuin silloin, kun Sili on aivan vieressä, ettei perusasennosta tulisi vino. Tuon hienon sivulletulon jälkeen koitin vähän namilla houkutellen myös seuraamista, mutta ehkäpä tuo seuraamisen opettelu saa jäädä vielä sivuosaan, kunnes tuo perusasento ja sivulletulo sujuu tarkemmin myös muissa ympäristöissä kuin siinä yhdessä kohdin kodinhoitohuonettamme :-).

HAMPAAT, KORVAT JA TURKKI:

Ekat maitohampaat taisivat lähteä tuossa kolmisen viikkoa (?) sitten, nyt on hienot uudet hampaat jo edessä sekä ylhäällä että alhaalla. Kulmureiden lähtöä siis odotellaan...

Juurikin tänään sunnuntaina Silin oikea korva on vetänyt sivulle ns. ruusukorvaksi, joten on aikas veikeän näköinen, kun toinen korva on ennallaan (luppakorvana). Epätoivoisesti oon koittanu asetella sitä takaisin (mua kun hämää tuollainen suuri epätasapaino :-), mutta aika kehnoin tuloksin. No, ehkäpä myös vasen korva kohta valahtaa sivulle, niin sittenpä ovat taas tasapainossa (sinänsähän meitä ei haittaa, minkälaiset korvat Silille tulee :-).

Toivottavasti tuo korvien sivulle siirtyminen auttaisi myös siihen, että Sili pitäisi paremmin korvat myös höröllään, eli olisi paremmin ns. kuulolla, välillä kun tuntuu, ettei tytteli tunne edes vielä omaa nimeänsä :-) Noh, eiköhän iän myötä myös tuota keskittymiskykyä tule lisää...

Turkin osalta Sili on pudottanut jo oikeastaan kaiken pehmeän pentukarvansa, ja tilalle on tullut karkeampaa karvaa. Nyt turkki on alkanut mennä jo laineillekin, eli häntäkarvojen ohella (joita Sili on kasvattanut jo pidempään) Sili kasvattaa nyt myös muuta turkkia.

MUUT KOIRAT:

Muihin, Silille tuntemattomiin koiriin suhtautuminen on saanut ehkä negatiivisemman käänteen. Jo aikoinaan pentupiirissä huomattiin, että jos ensitutustuminen johonkin koiraan on Silin mielestä liian nopea (siis jos toinen koira lähestyy Siliä liian nopeasti), niin Sili kaivaa helposti hampaat esiin ja irvistää (ja vähän muriseekin). Nyt viime aikoina (esim. koirapuistossa) on niin käynyt vähän useamminkin, ehkä tuo johtuu lähinnä pelosta ja siitä, että Sili itse tykkää lähestyä muita koiria lähinnä alistuen ja "mahdollisimman pienenä". Eli innokkasti suoraan päin tuleva koira saa Silin helposti puolustuskannalle (monesti se vieläpä hakeutuu turvaan meidän jalkoihin, mikä tietysti toisaalta on ihan hyväkin juttu). Täytyy siis tästä lähin kiinnittää huomiota siihen, että muiden koirien kohtaaminen olisi Silin mielestä mahd. miellyttävää, jottei tuo näykkiminen ja irvistely enää tuosta pahene.

Ransu on edelleenkin Silin idoli, Ransun kuonoa ja suuta ja muutakin naamaa pitää säännöllisin väliajoin käydä nuolemassa. Yleensä tuolloin Ransu nukkuu, ja Ransu-raukka yrittää olla reagoimatta millään tavalla tuohon (esim. pitää viimeiseen asti silmänsä kiinni). Ransuhan on nyt ihan tossun alla, kun Sili voi melkeinpä Ransun suusta viedä esim. kepin tai pallon (on Ransu sille kuitenkin joskus tainnut pahasti noista sanoakin). Lisäksi Sili selvästi koittaa ottaa Nelliltä laumassa ylimmän koiran paikkaa. Se käy (raivostuttavan usein) murisemassa ja haukkumassa Nellille, kun Nelli esim. yrittää nukkua saunassa (jonne se nykyään menee Silin riehumiskohtauksia pakoon). Vaikka Nelli sille silloin tällöin yrittääkin ärähtää takaisin (ja me yritämme kieltää), niin silti Sili on joskus saanut Nellin tuolla tavalla liikahtamaan, mikä tietty palkitsee tuota toimintaa (puhumattakaan siitä, että se on saanut Nellin esim. luopumaan luusta tuolla tavoin). Eipä siinä kai muuta auta kuin yrittää kieltämällä saada Sili uskomaan, että tuollaista räksytystä ei pidetä (vai pitäisikö sitten luottaa siihen, että loppuviimeks koirat keskenään tekevät selväksi keskinäisen järjestyksensä, eli että Nelli saisi paremmin Silille kaaliin, että tuo on TODELLA ärsyttävää). Hassua sinänsä, että Sili ei itse tykkää yhtään siitä, että joku räksyttää sille (heti pelästyy ja kaivaa ne purukalustot esiin), mutta itse se kyllä mielellään tekee samaa Nellille...

torstai 1. kesäkuuta 2006

mittauksia 30.05.

30.05.2006, 18 vk
paino: 11,7kg

23.05.2006, 17 vk
paino: 11,2kg

16.05.2006, 16 vk
paino: 10,7 kg

sunnuntai 14. toukokuuta 2006

mittauksia 09.05.

09.05.2006, 15 vk
paino: 10,2 kg

02.05.2006, 14 vk
paino: 9,3 kg

maanantai 1. toukokuuta 2006

Jäljestystä ja seikkailuja

Sili on todellakin huomenna 14 viikkoa, eli viikon vanhempi kuin Tero tuossa edellisessä viestissä kirjoitti (ja Taru ym. ystävällisesti huomasi :-)

Eläinlääkärillä oltiin siis viime tiistaina rokotuksilla. Eläinlääkärillä itselläänkin on kaksi bortsua, joten osasi sanoa, että Silistä tulee varmaakin melko kookas narttu, tosin kylläkin nuo etujalkojen kasvupatit ei enää kuulemma mitkään kovin isot oo, joten tiedä häntä... Sili oli tavalliseen tapaansa reipas tyttö eläinlääkärissä, ei tainnut namien syömiseltään edes huomata, että niskaan tuli piikki. Käytiin eläinlääkärissä sitten myös viime lauantaina jälleen pentupiirissä leikkimässä, tällä kertaa mukana oli pienempien rotujen pentuja. Sili ei oikein selvästikään osannut leikkiä pienimmillään noin 1,5 kg:n painoisten pentujen kanssa, mutta seurasipa sivusta niiden menoa (ja kävi välillä nuolemassa kaikkien ihmisten, erityisesti taas lasten, naamat :-) Nähtiinpä leikkien lopussa sitten sellainenkin ihme, että Silillä selvästi hermot kiristyivät, kun suurin piirtein saman kokoinen pentu kävi koko ajan räksyttämässä korvan juuressa. Silihän vähän jopa pelkää koirien haukuntaa, joten ensimmäistä kertaa nähtiin Silillä ns. "hampaat irvessä", kun se välillä yritti sanoa, että häippäsepä siitä vierestä räksyttämästä.

Perjantaina käytiin tekemässä Silille ensimmäinen makkarajälki eräällä pellolla/niityllä. Jäljestä tuli ehkä noin 6-7 metriä pitkä, ja siis joka askelmalla oli pieni makkaranpala. Jälkeä tehdessä koitettiin kovasti katsoa tuulen suuntaa, mutta koska ei olla partiolaisia eikä edes mäkihyppääjiä, niin heti jäljen teon jälkeen (annettiin jäljen vanhentua reilut puoli tuntia, ja sillä aikaa käytiin lähistöllä lenkillä) oltiinkin jo sitä mieltä, että tulikohan sittenkin tehtyä vastatuuleen tuo jälki. No, onneksi kun jäljestämisen aika tuli, niin tuulta ei ollut nimeksikään, joten siinä mielessä ei tarvinnut stressata. Eikä muutenkaan tarvinnut, stressata nimittäin, sillä Sili pysyi jäljellä hienosti, muutama makkara jäi väliin, mutta sehän ei haittaa... Pitänee tästä lähtien tehdä useamminkin noita jälkiä, sen verran näytti tyttöä sen jälkeen väsyttävän...

Sili kun on tunnetusti rohkea pentu, niin siinä on tietty hyvät ja huonot puolensa. Yksi huono puoli on se, että vapaana tuolla takapihalla ollessaan on nyt keksinyt sen, että voipi juosta pitkin naapureiden pihoja, mikä tietysti on ihan ymmärrettävää, koska ei vielä tunne rajoja, mihin saa mennä... Noh, nyt ollaankin sitten melko paljon pidetty Siliä tuolla takapihan "pissatuspikavisiiteillä" ihan narussa, omien hermojen säästämisenkin nimessä, ja annettu olla sitten vapaana tuolla muilla metsälenkeillä. Täytyykin tosin tuossa lähiaikoina ottaa koulutusrepertuaariin tuo oman pihan rajojen opettaminen (meillä ei siis takapihaa ei ole mitenkään aidattu, vaan se jatkuu suoraan metsään ja Pyhäjärven rantaan). Tosin täytyisi varmaan nuo rajat hieman tarkemmin opettaa myös Nellille ja Ransulle, eli työsarkaa sillä osa-alueella riittää. Viritettiin takapihalle myös meidän kotikutoinen puomin ylös- ja alasmenon harjoittelupätkä (joka johtaa terassilta maahan), ja muutaman kerran Sili on siitä jo mennytkin, mitään systemaattisempaa kontaktin harjoittelua ei vielä olla otettu (vaikka varmaan pitäisi, eilen kun menin ulos, niin Sili meni "puomia" alas ja hyppäsi hienosti juuri ennen alastulokontaktia pois :-).

tiistai 25. huhtikuuta 2006

mittauksia 25.4.2006

25.4.2006, 13 vk
paino: 8.7 kg
säkä: eläinlääkärin mielestä aika iso nartuksi :)

edit: kappas vaan. Silille lisätty ikää viikko lisää :)

sunnuntai 23. huhtikuuta 2006

Talviturkki kastettu :-)

Tässäpä viime viikkojen (eli edellisen päivityksen jälkeen) tapahtuneiden "kohokohdat":

Pääsiäismaanantaina käytiin pääkaupunkiseudulla yhdistetylla kasvattaja- ja kisareissulla. Ensin käytiin Silin kasvattaja-Pirjolla vierailulla. Ihme kyllä, Siliä kiinnosti noin 1000% enemmän leikkiminen perheen pikkulasten kanssa kuin oman äitinsä Stellan kanssa. Itse asiassa Sili jopa hieman aristeli Stellan lähistöllä oloa, vaikka Stella tosi nätisti Siliä yritti leikkimään saadakin... Lasten kanssa leikkimisen ohella Sili tuolla vierailulla lähinnä nukkui, kuulemma myös sen noin tunnin ajan, kun jäi kasvattajalle hoitoon, kun me suunnistettiin jo Nellin ja Ransun kanssa kohti Purina-Areenaa ja HAU:n kisoja.

Kisoissa menikin ihan mukavasti, Nelli ja Tero tekivät ensimmäisellä radalla hienon nollan, toisella radalla (hyppyrata) tuli ikävästi pari rimaa alas. Itse starttasin Ransun kanssa vain hyppyradalla, ja pääsimmepä peräti kaksi estettä ennen kuin hylkäännyttiin, kun Ransu painoi suoraan putkeen, vaikka piti kääntyä pituudelle. Noh, tuon hylyn jälkeen teimmekin ihan mallikkaan radan, eli voi lohduttautua sillä, että ilman tuota putkea olisi tullut nolla :-)

Sili oli kisoissa jo enemmän kuin kotonaan, ei juurikaan jaksanut stressata muista koirista tai ihmisistä, ja jopa välillä nukkui kivituhka-alustalla (ja turkki oli sen jälkeen melko, noh, pölyinen). Selvästi mukavin juttu kisoissa oli kuitenkin jälleen lapset ja erityisesti kasvattaja-Pirjon noin puolivuotias Oskari-vauva, joka nukkui vauvojen turvaistuimessa, ja Oskarin naamaahan piti päästä säännöllisin väliajoin nuolemaan...

Mitäs muuta? Metsälenkeillä ollaan aika paljon käyty koko kolmen koiran lauman kanssa, niin että kaikki ovat olleet vapaina. Pituutta lenkeillä on ollut maksimissaan joku puolisen tuntia, ja hienosti Sili jo pysyy muiden mukana vauhdissa.

Toissapäivänä perjantaina käytiin pikaisesti mökillä ja siellä oli mukava lumien sulamisvesistä muotoutunut n. 1,5 metriä leveä puro (ks. tarkemmin kuvista . En tiedä, yliarvioiko Sili omat taitonsa, mutta melko lailla siitä leveimmästä kohtaa yritti hypätä yli (huom! puro oli siis mahdollista ylittää myös siltaa pitkin, mutta ei juuri tuosta kohtaa), ja tietenkin molskahti keskelle puroa. Hienosti tyttö ui vastarannalle. Ja eikun takaisin hienolla tyylillä: jälleen hyppy keskelle puroa ja uimalla perille. Sili ei näyttänyt olleen moksiskaan tuosta, ainakaan mitään paniikkia ei ollut ilmassa, enemmän ehkä innostusta. Jos joku olisi vielä viikko sitten väittänyt, että meidän koirista Sili kastaa ensimmäisenä talviturkkinsa, niin en olisi uskonut, mutta niinpä vain kävi. Nellillä ja Ransulla on siis vielä kevään ensimmäiset uinnit tekemättä.

Koulutusrepertuaarissa edelleenkin on ollut sivulletulo, luoksetulo (lähinnä epävirallisen "tule"-käskyn muodossa), maahanmeno, ja leikkien yhteydessä rauhoittuminen ("lepo") ja irti päästäminen. Istuminen sujuu jo suhteellisen hyvin melko lailla kaikissa ympäristöissä, kunhan tietty ensin saa koiran kiinnostumaan käskyistä. Agilityreeneissä Sili on kanssa edelleenkin ollut mukana, ja intoa edelleenkin riittää.

Ja ai niin, uusin villitys on television katseleminen. Ehdoton suosikki ovat tietenkin agility-aiheiset videot :-), mutta myös muuta melkein mitä tahansa ohjelmaa voi tuijottaa muutaman sentin päästä...

Tänään käytiin lenkillä vanhempieni lähellä sellaisella kävelytiellä, joka menee melko lailla lähellä Nokia-Tampere moottoritietä. Siliä ei tietenkään uskallettu pitää vapaana, lähinnä ajateltiin totuttaa paremmin autojen ääniin. Sen verran lujaa autot viilettivät, että välillä oli havaittavista pientä paimentamisen yrittämistä (autojen tarkkaa seuraamista katseella ja lievää perään ryntäämistä, onneksi kuitenkin narussa), että asiaan täytyy todella kiinnittää lähitulevaisuudessa huomiota. Voipi olla, että olisi paikallaan myös käydä jälleen Tampereen keskustassa tutustumassa liikenteen vilinään, täällä Pirkkala-cityssä kun ei kovin paljoa tuota vilinää ole.

Rokotusajan saimme vasta ylihuomiselle tiistaille, mutta ilmeisesti ei niin viikon päälle tarkkaa tuo ensimmäisen rokotuksen ottaminen ole. Huomenna tulee Silillä ja muulla pentueella 3 kk täyteen, todella uskomattomalta tuo kuulostaa, kun välillä tuntuu, että Sili on niin reipas kuin aikuiset koirat (varsinkin jos vertaa Nelliin aikoinaan saman ikäisenä). Kolmikuukautis-synttärionnittelut siis myös tätä kautta muullekin Tronic C-pentueelle!

lauantai 22. huhtikuuta 2006

mittauksia

Sili
11.4.2006, 11 vk
paino: 7,2 kg

18.4.2006, 12 vk
paino: 7,7 kg
säkä: n. 38 cm

keskiviikko 5. huhtikuuta 2006

mittauksia

Sili 4.4.2006 10vk
paino: 6,5 kg (ennen iltaruokaa)
säkä: n. 33 cm

sunnuntai 2. huhtikuuta 2006

Ihme-Sili ym. tarinoita

Tässä hieman tämän viikon tapahtumista... Tuntuu, että Sili saa päivä päivältä enemmän vauhtia ja riehumiskohtauksia. Eli täytyypi kiinnittää enemmän huomiota tuon energian oikeanlaiseen purkamiseen ja rauhoittumiseen. Esim. eilen illalla Sili juoksi täysillä ympäri kämppää (liekö ottanut mallia eilisistä agilitykisoista :-) , koittaen saada Ransun innostumaan takaa-ajamisesta. Yritämme kovasti olla tuon tyyppistä riehumista palkitsematta, mutta välilä on vaan pakko nauraa, kun Sili harrastaa yhdennaisen formulakisoja kämpässämme.

Tämän viikon tiistaina ja lauantaina oli taas tiedossa leikkiä Taru-siskon kanssa, molemmilla kerroilla hieman rauhallisemmissa merkeissä. Tiistaina olimme TamSKin kevätkokouksessa, jossa ainakin kokouksen ajan piti osata "käyttäytyä" (tosin Sili piippasi sylissä kohtalaisen paljon Taruun verrattuna), ja lauantaina agilitykisoissa Kangasalla pääsivät painimaan narut kaulassa (yllättävän vähän kuitenkin oli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, vaikka narut molemmilla olivatkin). Kisat olivat hevosmaneesilla, joten pääsipä Sili jo maistelemaan pavosen heskaakin (jeejee)... Tuolla kisoissa huomasi taas sen, että Nelli on jostain syystä paljon kiinnostuneempi Tarusta kuin Silistä (Nelli ei oo oikeastaan vielä kertaakaan innostunut Silin kanssa leikkimään, Ransu silloin tällöin takaa-ajoleikkiin on vähän innostunut), johtuuko sitten Tarun hieman enemmän tolleria muistuttavasta väristä.

Kisoista puheenollen... Eilisissä kisoissa Ransu sai olla vaan turistina (SM- ja karsintanollat jo kasassa), ja Nelliä ohjasi Tero. Hienosti meni, ensimmäiseltä, melko haastavalta radalta vitonen puomin ylöstulolta, ja hyppyradalta hienosti nolla ja kolmas sija! Nyt Nellillä on siis kolme SM-nollaa ja kaksi karsintanollaa, ja Tero on vakaasti päättänyt, että kyllä ne nollat Nellille vielä saadaan kasaan... Päivitellään noita kisatuloksia sivuille tuossa hetimiten kohta.

Myös perjantaina oli vähän leikkiä, kun ensin kävi työkaverini Maria Ruuti-pentunsa kanssa kylässä, ja sen jälkeen käytiin ystäväni Marin ja Alma-rottweilerin kanssa vähän jäällä lenkkeilemässä (Silille tuli tosin vähän lyhyempi lenkki kuin muille koiruuksille).

Keskiviikkona Sili oli taas mukana agi-reeneissä, tällä kertaa otettiin putkien lisäksi vähän pussia, ja intoa riitti. Treenien lopuksi Sili meni ihan itsenäisesti ja uteliaasti (vai sanoisiko yllättäen ja pyytämättä :-) katsomaan U-mallissa ollutta putkea, ja sieltähän piti sitten päästä juoksemaan läpi (aiemmin oltiin otettu vaan suoria putkia). Muuten Sili oli reenien ajan tällä kertaa häkissään, josko oppisi välillä vähän rauhoittumaan (ihan kivasti välillä rauhoittukin, tosin silloin jos Nelli tai Ransu oli radalla, niin piti vähän piipata).

Mitäs muuta... Ruoka ei oikein maistu aamuisin, yleensä vasta muutaman tunnin päästä heräämisestä alkaa maistumaan, useimmiten ei silloinkaan koko ruoka kerralla. Toisaalta ihan hyväkin, kun tuota painoa ja kasvua on nyt viime aikoina tullut ihan riittävästi.

Edelleen ollaan harjoiteltu sivulletuloa, nyt istumisen sijaan (kun näyttää jo jotenkin sujuvan), ollaan otettu repertuaariin myös maahanmenon harjoittelu. Lisäksi ollaan muutamana kertana käyty narun kanssa harjoittelemassa etupihalla/kadulla (että ei saisi vetää), mutta usein tuolla ulkona on niin paljon ihania ihmisiä, joita pitäisi päästä katsomaan ja nuolemaan, että ei malta olla hihnassa vetämättä. Sili katsoo jo pitkältä, että "hei, tuoltahan lähestyy joku ihminen", ja kaikkia olisi pakko päästä katsomaan (ihan kaikkia ei kuitenkaan olla päästetty katsomaan).

Niin joo, tuo Ihme-Sili -tarina. Silin huoneena meillä on siis kodinhoitohuone. Tässä päivänä eräänä, kun lastasin pyykinpesukonetta, niin silmäni osuivat meidän (vuosikymmeniä vanhaan, joskus mökiltä tuotuun) silityslautaan. Laudan vaneripohjassa oli leima, jossa luki Ihme-Sili. Eipä voinut muuta kuin nauraa, eli meillä siis on noita Ihme-Silejä nyt kaksi, kyllähän tuo Sili sen verran ihmeellinen otus on ollut :-)

perjantai 31. maaliskuuta 2006

mittauksia

Sili 30.3.2006 9vk 2pv
paino: 6,1 kg
säkä: n. 32 cm

tiistai 28. maaliskuuta 2006

Viikonlopun kuulumisia

Onpa taas hetken aikaa päässyt vierähtämään edellisestä päiväkirjamerkinnästä...

Loppuviikolla perjantaina pakattiin pelkästään Sili autoon ja suunnistettiin kohti "suurta cityä" eli Tampereen keskustaa. Käytiin Silin kanssa ensin tutustumassa Stockmannin autohalliin (hieman pelottavaa oli kyllä aluksi kummallinen alusta ja hallissa kaikuvat äänet), sitten käytiin valloittamassa Stockan lemmikkiosasto. Välillä kuljettiin vähän hissillä, joka se(kin) sujui ihan mallikkaasti. Kenkäosastolla Sili iski tietenkin heti silmänsä mukavasti silmänkorkeudella roikkuviin kenkiin ("hei, näitähän voisi vaikka purra), joten matka jatkui kohtalaisen nopeasti ohi mukavien kenkien... Seuraavaksi tallusteltiin pieni pätkä Hämeenkatua (=Tampereen pääkatu) katsomaan "mummua" eli Ninan äitiä työpaikalle pankkiin. Silistä tuli melkein kertaheitosta pankin maskotti, kun sen häntä heiluen toivotti tervetulleiksi kaikki asiakkaat. Mutta osasi Sili rauhoittuakin, jottakin vaiheessa se kävi nukkumaan kaiken tohinan keskelle kivilattialle.

Lauantaina oltiin eläinlääkärillä (ei kuitenkaan lääkärissä) tutustumassa muihin pentuihin (=lauantaisin Nellin ja Ransun eläinlääkärissä on ns. pentutunti, jolloin pennut saavat eläinlääkärin tiloissa leikkiä). Muut leikkikaverit olivat hiukkasen suurempia (noin 2-3 kertaa painavampia!) kuin Sili, mutta hienosti tytteli osasi pitää puoliaan niinkin isojen kavereiden kanssa. Lauantaina käytiin myös vähän metsälenkillä (noin 20 minuuttia), niin, että koko konkkaronkka oli vapaina. Hienosti ja ennakkoluulottomasti Sili hyppeli muun joukon mukana, ja välillä jopa johtaen joukkoja.

Sunnuntaina käytiin Valkeakoskella agilitykisoissa. Nelli ja Ransu ottivat molemmat hylyt, joten se siitä sitten. Mutta Sili sai taas lisää kokemuksia, olipahan lähistöllä myös hevosia, joita se sai ihmetellä turvallisen matkan päästä sylistä. Eilen illalla kävi hauska juttu... Yleensä ennen ruokailuja ollaan otettu vähän tokojuttuja. Eilen illalla olin harjoitellut seinän vieressä sivulle tuloa. Harjoittelun jälkeen Sili sai normaalisti ruokansa, ja ihmetys oli melkoinen, kun se kesken ruokailun jätti ruokansa siihen, ja kävi välillä istumassa täsmälleen samassa kohdassa seinän vieressä, missä sivulletuloa oltiin harjoiteltu :-) Ja sitten takaisin syömään. Vielä kun tajuaisi, että tarkoitus olisi istua mun vieressä, eikä se "juttu" ole seinän vieressä istuminen.

Ransusta on tullut Silin paras kaveri, koko ajan pitää olla nuoleskelemassa Ransun suupieliä. Tänään oli jo havaittavista pienoista lämpeämistä myös Ransun suunnalta (=hännänheilutusta, tassun antamista Silille) jne, joten saaattaapi olla vain ajan kysymys, koska Ransu alkaa leikkiää Silin kanssa. Nelli ei vielä ole sen kummemin innostunut leikeistä, vaan liian innokkaasti Nellia lähestyvä Sili saa melkolailla usein osakseen Nelliltä vähintäänkin murinaa, usein myös ärinää...

perjantai 24. maaliskuuta 2006

päivät menee nopeasti

täällä sama tahti jatkuu. Silin vauhti kasvaa päivä päivältä.

Tiistaina TamSK:n kokouksessa nähtiin taas Taru-siskoa (ja Johannan cockereita). Touhua riitti pari tuntia ja välissä oli puolen tunnin nokoset. Kokouksen jälkeen poikkesin vielä Pirkkalan "navetalla" tutustuttamassa agilityharkkapaikkaan.

Parin minuutin haistelun jälkeen koiruus vipelsi pitkin navettaa haistelemassa ja välillä kävi ottamassa spurtit kentällä. Olimme paikalla vain pienen tovin, kun keskiviikkona oli taas agiharkkoja tiedossa.

Punnitsin illalla Silin ja virallinen paino 22.3.2006 -> 5.0 kg.

Eilen ja tänään on ollut taas pitempiä poissaoloharjoituksia. Ne menee nähtävästi ihan kivasti. Olemme lähteneet koiran ollessa hereillä ja nukkumassa. Hereillä ollessa Silille on jätetty aktivointipallo ja pari luuta järsittäväksi.

Paluu on sujunut kivasti ja koira on odotellut rauhallisesti oman tilansa lapsioven takana. Jätöksiäkään ei ole yli tunnin poissaolojen aikana tullut. Ne on tehty paluun jälkeen ULOS :). Onneksi meillä on nopea yhteys ulos... se helpottaa opettamista.

Eilen oli myös omat agiharkat "navetalla" ja Sili oli mukana. Nyt oli melua (haukuntaa) ja meininkiä vähän enemmän ja sen huomasi Silin käytöksestä. Muutaman minuutin ihmettelyn jälkeen koiruus oli taas menovalmis.

Sili tutustui putkiin oma-aloitteisesti ja otimme harkkatunnin jälkeen putken suoraksi ja Sili meni iloisesti kokopitkää putkea edestakaisin. Lisäksi leikimme "rataantutustumisien" aikana esteiden seassa.

Kuvia pennusta ja tolloista tullee tänään/huomenna.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2006

Yksinolo- ym. harjoituksia

Eilen illalla käytiin tutustumassa ensimmäistä kertaa autolla ajeluun niin, että Sili oli omassa häkissään. Alussa vähän vinkui ja piipitti, mutta mukavasti sitten rauhoittui. Sili pääsi ensimmäistä kertaa käymään Ninan vanhemmilla. Melkolailla ennakkoluulottomasti Sili torpedoi ympäri kämppää, ja häntä viuhkuen kävi tervehtimässä milloin ketäkin. Nelli ja Ransu olivat tuolla vieraisilla selvästi kärttyisämpiä kuin kotona, Nelli oli selvästi mustis paijailuista ja Ransu ärähti oikeastaan ensimmäisen kerran kunnolla Silille (mistäpä muusta kuin pallosta). Paluumatka sujuikin jo autossa hienosti ilman piippauksia.

Viime yö sujui jo tosi mallikkaasti. Illalla viimeinen pissatus puolen yön aikoihin, ja Sili nukkui kuin nukkuikin aamulla puoli seitsemään :-) Eikä siis pissoja tuona aikana edes paperille. Tuntuu hassulta, että noin pieni pentu on kuitenkin noin sisäsiisti, jotenkin muistelen, että Nelli oli pissimässä joka harvase minuutti tuon ikäisenä...

Tänään (kuten jo parina päivänä) ollaan otettu istumis- ja luoksetuloharjoituksia Silin "omassa huoneessa" (lapsiportilla rajattu tila kodinhoitohuoneessamme) ruokailuiden yhteydessä sekä totuteltu kaulapantaan. Kaulapanta on aika ikävästi kutittanut, mutta ollaan koitettu yhdistää kaulapannan pitäminen aina johonkin kivaan (leikkiminen, ulkoilu). Tänään oli jo enemmän yksinoloharjoituksia, kun Sili jäi ensin kokonaan yksin siksi aikaa, kun kävimme Nellin & Ransun kanssa lenkillä ja samalla postissa. Sili oli hereillä, ja sille jätettiin aktivointipallo (jossa sisällä nameja), ja hienosti (=hiljaa portin takana makoillen) näytti käyttäytyvän, kun tultiin kotiin. Tuon jälkeen kaikki kolme koiraa jäivät keskenään yksin (Sili tosin omaan huoneeseensa), kun kävimme Teron kanssa Pirkkalan Veskan Subbarissa syömässä. Mitään sen kummempia vinkumisia ei tuokaan kotiintulo aiheuttanut.

Ai niin, Sili täytti tänään 8 viikkoa, ja sen kunniaksi otettiin kuvia (poseeraus- ja ulkokuvia). Koitetaan saada ne tänne päivitettyä mahd. pian muidenkin ihmeteltäviksi...

tiistai 21. maaliskuuta 2006

kivaa on

Yksi päivä jälleen pulkassa. Yöpissat harvenee kerta kerralta. Viime yönä vain kerran käytiin ulkona. Tosin menimme aika myöhään nukkumaan ja heräsimme tosi aikaisin :)

Tätähän tämä pennun elämä tuntuu olevan. Nukutaan, pissataan, riehutaan, opitaan jotain, nukutaan, syödään välillä jotain, pissataan, kakataan, opitaan jotain, nukutaan, riehutaan. Mukavaahan tuota on seurata.

Silistä voisi muutaman päivän kokemuksella sanoa, että ihan tervepäinen kaveri tuntuisi olevan. Toivottavasti sama kehitys jatkuu edelleen. Sili on ottanut Ransun "kaverikseen" ja seurailee sen tekemisiä aika paljon. Leikkimään eivät kaverit eivät ole keskenään vielä ryhtyneet (en tiedä osaako Ransu edes leikkiä koirien kanssa), vaikka Sili on moneen kertaan kokeillut. Sili saattaa kävellä Ransun tassujen päältä, kävellä alitse pallo suussa, ym. Ransu vain katselee ja huokailee.

Nelli käy välillä haistelemassa Siliä ja heiluttelee vähän häntäänsä. Sili koittaa välillä haastaa Nelliä taistoon. Tähän mennessä meno on pysynyt erinäisten örinöiden tasolla.

Olemme opettaneet Silille istumista ja se tarjoaa sitä meille aika usein. Tuijottelukin on lisääntynyt... taitaa tulla siinäkin mielessä sisarustensa kaltainen. Vauhti on lisääntynyt ja hepulikohtausten lomassa on muutama ovi ja seinä tullut hurjan näköisesti otsaan/kylkeen. Menoa moinen ei tunnu haittaavan.

maanantai 20. maaliskuuta 2006

edelleen menee lujaa

Taru-sisko kävi eilen tervehtimässä pitkän "eron" jälkeen ja vauhtiveikot näyttivät miten energiaa kanavoidaan leikkimisen muodossa "hyödyllisesti".

Tänään Sili on nukkunut rauhallisesti, syönyt hyvin, touhunnut kivasti ja tällä hetkellä juuri päivän hepulikohtaus on ohi :).
Yö meni myös hyvin. Yhdet pissat paperille yön aikana ja aamulla aikaisin päästiin jo pihalle asti. Tänään oli ensimmäinen yksinoloharjoitus. Silin nukahdettua omaan tilaansa, pistimme kuteet päälle ja tollojen kanssa pikku lenkille. Olimme n. 10-15 min. poissa ja Sili oli herännyt sillä välin. Katsoimme ulkoa tilanteen ja kun ei kerran mitään ääniä kuulunut eikä liikkeitä näkynyt, niin tulimme sisään. Koiruus katseli rauhallisesti makaillen lapsiovensa takaa tuloamme ja oli aivan hiljaa.

Huh... tähän asti siis mennyt hyvin. Alkaa oma alkujännityskin vähän laukeamaan. Ransu ja Nelli alkaa tottumaan vipeltäjään. Sili on koittanut hieman leikittää vanhuksia, mutta vielä ne eivät ole oikein leikkiin lämmenneet.

lauantai 18. maaliskuuta 2006

eka yö takana

Siinä se yö sitten lumpsahti.. Parin tunnin välein Sili ilmoitti itsestään ja kiikutimme kaverin suoraan takapihalle pissalle. Jonakin kertana taisi tulla oikein Isohätäkin... en muista millä kerralla niin tapahtui :)

Tällä hetkellä saldona: yksi pissa sanomalehdelle, monia pissoja ja kakkoja ulos. Ennen nukkumaanmenoa Sili sai hepulinkohtauksen ja teki pentumaisia juttuja. Yö meni hyvin ilman piippauksia.

Nelli ja Ransu on vähän ihmeissään uudesta tulokkaasta. Ransu vähän heiluttelee häntäänsä ja kummastelee Silin toilailuja. Nelli taas ajattelee, että tuo mustavalkoinen kaveri on ihan väärän värinen. Pari kertaa Nelli on murahtanut Silille, kun Nelli on koittanut olla rauhassa. Ulkona jokainen touhuaa taas omia juttujaan ja tulokas saa vähän pyöriä jaloissakin.

Äsken Sili juoksenteli ympäri kämppää... nyt se tuhisee omassa suljetussa tilassaan.

perjantai 17. maaliskuuta 2006

uusi perheenjäsen

Perheeseemme saapui tänään uusi perheenjäsen. Rotu: Bordercollie, sukupuoli: narttu, virallinen nimi: Tronic Chilina... joka tuttavallisemmin tunnetaan nimellä SILI.

Tutustuminen alkoi tänään kotosalla klo 19.00 jälkeen. Sili suoritti 5 minuutin tutustumisen jälkeen syömisoperaation ja sitä seurasi vajaan tunnin nokoset kevythäkissä.

Ekat pissat on nyt päästetty takapihalle ja seikkailu jatkuu perheen muiden koirien totuttautumisharjoituksissa... hyvin mennyt tähän asti.

torstai 16. maaliskuuta 2006

?

yksi yö vielä...

maanantai 20. helmikuuta 2006

meriittejä lisää

meinasi unohtua... Nellistä leivottiin "Pirkanmaan Noutajakoirayhdistys ry - Vuoden Agilitykoira 2005" jo toista kertaa peräkkäin. Eihän kukaan muu hae titteliä ensi vuonna ... eihän :).

Emme valitettavasti päässeet paikalle pokkaamaan.

sunnuntai 19. helmikuuta 2006

kisailua

Piipahdimme TSAU:n kisoissa lauantaina. Ekan kisan "Parinvaihto" oli kokonaisuudessaan ihan positiivinen kokemus. Nellin kanssa tein pari virhettä ohjatessani ja Ransu otti Ninan harmiksi pienen varaslähdön. Pientä hiomista siis vielä :)

Toisessa kisassa sitten palasimme normaalikoostumukseen. Ransun kanssa löysimme yhteisen sävelen (nolla tuli) ja olimme kuudensia. Rata oli sujuva. Ehkä hieman varmistelin alitajunnassa, mutta videolta rata näytti hyvältä. Nellille tuli pari ratavirhettä ja meno oli sitä normaalia mitä Ninan kanssa yleensä tulee suoritettua.

TSAU:n halli paranee kerta kerralta. Tällä kertaa sinne oli saatu valmiiksi lämmitetyt sisävessat !!! Tällaista palvelua ikuisena kisajännittäjänä arvostan äärettömästi :)

Ransun kanssa pidämme tovin taukoa. SM- ja karsintanollat on kasassa ja keväämmällä kaivelemme menohaluja uudestaan esille. Nellin jatkaa touhujaan kisarintamalla. Luultavasti kierrätämme ohjausvuororoa keskenämme tai sitten emme. Aika näyttää.

tiistai 14. helmikuuta 2006

hyvää uutta vuotta :)

Näin se aika rientää.

Tässä on hieman vedetty henkeä ja koiteltu taas harjoitella agilityä. Ransu ja Nelli on joulu-tammikuussa hierottu auki ja kontakteja on harjoiteltu (taas). Ransun kanssa ei tarvi kauheasti stressata enää kisoissa kontaktien kanssa, mutta Nellillä menohaluja riittää. Ransu nyt on muutenkin junamainen diesel radalla, joten ohjaajanakin ehdin reagoida koiran liikkeisiin.

Viikonloppuna oli TamSKin kisat ja sieltä kävimme korkkaamassa vuoden aloituskisat. Nelli/Nina oli vähän ruosteessa ja Minä/Ransu lönköttelimme totuttuun tapaan radalla. Yksi nolla rapsahti rutiinisuorituksella Ransulle.

Ensi viikonloppuna teemme starttikokeilun ja vaihdamme kesken kisapäivän koiria. Kisaamme ristiin koirillamme ja hieman jännittää miten Nelli toimii meikäläisen menossa. Ninallakin saattaa olla ihmettelemistä Ransun kanssa :)

Eipä tässä sen enempää. Kisatuloksia päivittelen listoille myöhemmin.